Liisan kauppareissu – Apuvälineitä muistisairaan arkeen, osa 3

Tämä on jatkokertomuksen kolmas osa, jossa on lähdetty mukaan Liisan kauppareissulle. Liisa on 82-vuotias leski, joka asuu yksin omassa kerrostaloasunnossaan. Hän on fyysisesti hyväkuntoinen, mutta muistisairaus aiheuttaa nykyään pieniä ongelmia. Jatkokertomuksen jokaisen osan lopussa kerron lyhyesti tuotteista, joista voisi olla hyötyä vastaavissa tilanteissa. Jatkokertomuksen ensimmäisessä osassa käsiteltiin mm. ajanhahmottamisen ja muistamisen apuvälineitä ja toisessa osassa matkapuhelinverkossa toimivia pöytäpuhelimia sekä web-kameroita.

3. osa: Liisa löytyy

Liisa:
Enää ei ole kylmä vaan aurinko lämmittää jo kovasti. Alkaa vähän väsyttää. Minnekäs minä olinkaan matkalla? Kotiin tietenkin! Taisin käydä kylässä Heikkisillä, enkös minä jutellut Lailan ja Erkin kanssa siitä talon maalauksesta? Nyt pitää kiirehtiä, kun Veikkokin varmaan jo kohta odottaa ruokaa. Kumma vain, että matka tuntuu näin pitkältä. Jos minä kuitenkin levähtäisin hieman tuossa bussipysäkillä…

Annukka, Liisan tytär:
Tiina (kodinhoitaja) soitti, että naapuri on nähnyt äidin kulkevan tielle, jota pitkin mennään Koskelaan. Olisiko äiti lähtenyt jalkaisin sellaiselle matkalle? Toisaalta eihän hän taida enää tajuta matkojen pituutta. 15 kilometriä on aika paljon. Onneksi olen jo matkalla ja voin ajaa suoraan Koskelaan. Eihän siellä enää kukaan asu ja naapuritalotkin ovat tyhjiä. Kesällä vain joskus käydään päiväseltään.

Vielä pari kilometriä, sitten käännytään vasemmalle. Kaikki on kovin tutun oloista; tulihan näitä maisemia katseltua melkein kaksikymppiseksi saakka. Silloin äiti oli tuki ja turva, joka aina odotti kotona koulusta tulijaa. Tienpientareella oleva pysäkkikatos on aika kallellaan, se saattaa vaikka kaatua. Nyt siellä kuitenkin istuu joku odottamassa linja-autoa…sehän on äiti! Jarrutus, pysäytys, peruutus, ulos autosta. Äiti, äiti, oletko kunnossa?

Liisa:
Auto ajoi ohi, mutta nyt se tulikin takaisin. Nainen nousee autosta ja huutelee hätääntyneenä äitiä. Mutta sehän on Annukka, voi hyvänen aika! Mistä se nyt tähän sattui tulemaan?

 

Nyt kaikki päättyi hyvin. Liisa ei onneksi lähtenyt metsäisille oikopoluille ja löytyi melko nopeasti. Lisäksi keväinen sää sattui olemaan lämmin eikä Liisa kevyestä vaatetuksestaan huolimatta kärsinyt kylmästä.

Mitä, jos nämä tilanteet toistuvat? Liisa voi lähteä omasta kodistaan ulos milloin ja missä asussa tahansa. Hän voi kauppareissun lisäksi lähteä metsään mustikoita poimimaan, hakemaan laitumelta lehmiä lypsylle, vierailulle veljensä luokse toiselle paikkakunnalle tai ihan mihin tahansa, minkä asian oikutteleva muisti hänen mieleensä johdattaa.
Terveet ihmiset puhuvat muistisairaan henkilön karkailusta, mutta eihän Liisa ole vankilassa vaan omassa kodissaan: ei sieltä karata. Liisa lähtee asioille, joille itse haluaa. Tähän asti hän on osannut vielä liikkua ympäristössään, käynyt kaupassa tai ystävillään naapurustossa ja palannut kotiinsa. Muistisairaus kuitenkin etenee ja tuttukin ympäristö voi alkaa tuntua oudolta eikä koti enää löydykään, vaan Liisa voi joutua eksyksiin. Mielikuvat kodista voivatkin ajoittain yhdistyä johonkin vuosikymmenten takaiseen paikkaan. Lisäksi aiottu kauppamatka saattaa mutkistua, kun mieleen tuleekin aivan toinen päämäärä, kuten Liisalle kävi. On myös tavallista, että vuorokaudenaikojen hahmottaminen häiriintyy.

Annukka, Liisan tytär, pelästyi Liisan katoamisesta luonnollisesti todella paljon. Äiti pärjäisi vieläkin ainakin jonkin aikaa kotona, mutta mitä, jos hän lähtee kesän valoisina öinä kotoaan teille tietymättömille? Äiti haluaa asua omassa kodissaan, omassa tutussa ympäristössään. Jos palveluasuntoihin edes pääsisi, ei niissäkään ole paikalla henkilökuntaa öisin. Tehostettuun palveluasumiseen pääsevät vasta todella huonokuntoiset, ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat.

Jatkokertomuksen ensimmäisessä osassa kerrottiin ovivahdeista, jotka hälyttävät apua paikalle, kun ovesta poistutaan esim. yöaikaan. Paikannuslaite puolestaan sallisi Liisan liikkua tavanomaisilla reiteillään, mutta hälyttäisi ennalta määriteltyjen rajojen ylittyessä. Paikannus toimii parhaiten ulkona, paljaan taivaan alla, ei sisätiloissa, ei siltojen alla eikä aina tiheässä metsässäkään.

Paikannuslaitteen toimintaperiaate

Paikannuslaitteen toimintaperiaate

Paikannuslaitteen tyyppi
Paikannuslaitteita on markkinoilla runsaasti ja valinnan tekeminen on vaikeaa. Ennen hankintaa on aluksi pohdittava millaista laitetta käyttäjä varmimmin pitäisi mukanaan? Onko se puhelimen tyyppinen laite, jolla voi soittaa myös puheluita? Tai rannekellomainen? Tai sitten mahdollisimman pieni, tavallisesti mukana oleviin tavaroihin kiinnitetty laite? Mahdollisesti jonkun on myös huolehdittava siitä, että laite on käyttäjän mukana, kun hän lähtee ulos. Samoin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, pitäisikö laitteen sietää kosteutta ja kylmää.

Akkujen lataus
Seuraavaksi on mietittävä kuka huolehtii akkujen latauksesta? Muistisairas tuskin pystyy siihen itse. Paikannuslaitteen akku on ladattava melko usein: paras on varautua siihen, että se on ladattava ennemmin päivittäin kuin viikoittain. Kun joissakin laitteissa luvataan olevan pitkä akunkesto, se tarkoittaa että paikannus tapahtuu harvoin ja yhteydet sekä matkapuhelin- että GPS-verkkoon ovat koko ajan erinomaiset. Kun paikannustiheys on asetettu ympäristön ja laitteen käyttäjän liikkumisen suhteen optimaaliseksi tai verkkoyhteydet ovat huonot, kuluu virtaa huomattavasti enemmän.

Hälytysten vastaanottaja
Kuka sitten ottaa hälytykset vastaan ja lähtee auttamaan? Kun Liisa oli lähtenyt aamuvarhain matkaan, oli tytär satojen kilometrien päässä. Apu ei voi olla niin kaukana, vaan mahdollisimman lähellä ja aina valmiina lähtemään paikalle. Kun hälytys turvallisen aluerajan ylityksestä tulee, jatkaa kulkija edelleen matkaansa ja voi joutua vaaraan, kun avun tulo kestää kovin kauan. Jos läheisiä ei asu paikkakunnalla, voi päivystys- ja auttamispalveluista tehdä sopimuksen myös paikallisen turva- tai hoivapalveluja tuottavan yrityksen kanssa. Tällöin kannattaa ennen paikannuslaitteen hankintaa neuvotella siitä, millainen laite ohjelmistoineen sopii yhteen heidän ohjelmistojensa kanssa.

Ominaisuuksista
Paikannuslaitteissa ja niiden ohjelmistoissa on paljon vaihtoehtoja: Laite voi olla pelkästään paikannukseen, siinä voi olla kaksisuuntainen puheyhteys ja myös hälytyspainike hätätilanteiden varalle. Mikäli paikannuslaitteessa on puheyhteys, voi käyttäjän kanssa keskustella hätätilanteessa. Ohjelmiston kautta voidaan puolestaan asettaa erilaisia hälytystoimintoja, kuten nopeus- ja aluerajat, joiden ylityksestä lähtee hälytys ennalta määritellylle taholle. Jotkin laitteet voidaan paikantaa vain hälytyspainikkeen painamisen jälkeen tai kun laitteelle lähetetään paikannuspyyntö. Toisia laitteita voidaan seurata niiden karttaohjelmistosta reaaliaikaisesti tai liikkumisen historiaa voidaan tarkastella myös jälkikäteen. Tästä on hyötyä esim. tilanteissa, joissa laite on viety sisätiloihin: tällöin liikkumishistoriasta voidaan nähdä viimeinen saatu paikannustieto ja päätellä, mihin rakennukseen kulkija on mennyt.

Paikannuslaitteista, niiden ominaisuuksista sekä hankintaan ja käyttöön liittyvistä asioista löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa KÄKÄTE-projektin julkaisemasta oppaasta Teknologia avuksi ihmisten ja esineiden paikantamisessa.

Hinta
Halvimpien, ilman puheyhteyttä olevien laitteiden hankintahinnat ovat nyt keväällä 2015 hieman alle 100 €. Kannattaa huomioida, että paikannuslaitteiden kokonaiskustannukset koostuvat laitteen hinnan lisäksi yleensä sen käyttöön liittyvän ohjelmiston kuukausi- tai vuosimaksuista sekä matkapuhelinliittymästä ja mahdollisista avaus- tai ohjelmointikuluista. Joitakin laitteita voi myös vuokrata ja liittää ne maksulliseen hälytyspäivystysvalvontaan.

Matkapuhelimen paikantaminen
Miksi hankkia paikannuslaite, hätäkeskushan voi paikantaa kännykän? Tässä tapauksessa Liisalla ei ollut kännykkää. Tavallinen kännykkä paikannetaan GSM- verkon (matkapuhelinverkon) perusteella. Paikannuksen tarkkuus ei ole kovin hyvä: kaupunkialueella 50–400 metriä, esikaupunkialueella 100–1000 metriä, taajamien ulkopuolella kilometrejä. Älypuhelin voidaan paikantaa myös GPS-verkon verkon perusteella. Monellako ikäihmisellä on älypuhelin? Puhelimen käyttäjän on lisäksi osattava soittaa hätäkeskukseen, osattava varmistaa että paikannus -ja datayhteys ovat päällä sekä osattava avata saamansa viestin linkki. Onnistuisiko muistisairaalta?

Erilaisia paikannuslaitteita
Laitteita on markkinoilla runsaasti, mutta tässä esitellään vain muutamia esimerkkejä erityyppisistä laitteista. Kaikkia näitä laitteita voi hankkia kotimaisilta yrityksiltä.

Everon Vega

Everon Vega

Everon Vega on rannekellon tyyppinen GPS-laite, jota voidaan pitää myös esim. kaulanauhassa tai kiinnittää vaatteisiin tai laukkuun. Laitteeseen saa lukittavan rannekkeen, jota käyttäjä ei saa itse auki. Laite on vesitiivis, joten sitä ei tarvitse riisua pois suihkussakaan. Vegalla on kotitukiasema, joka tunnistaa laitteen kotona olon ja asettaa GPS-vastaanottimen lepotilaan. Laitteen voi hankkia joko omaksi tai vuokralle Turvallinen Koti Oy:ltä, jolla on myös muita paikannusratkaisuja.

Everon Vega esittelyvideo

Kotipalveluita tarjoavalla Stellalla on GPS-paikannusranneke, joka lähettää paikannustiedot auttajan mobiililaitteeseen. Rannekkeessa on kaksisuuntainen puheyhteys. Laitteen hankinnan yhteydessä tehdään kullekin asiakkaalle räätälöity auttamissuunnitelma.

Yepzon on pienikokoinen, vedenkestävä paikannuslaite, jossa ei ole painikkeita eikä puheyhteyttä. Laite sopii kiinnitettäväksi esim. vaatteisiin, laukkuun tai rollaattoriin.
Yepzonin opastusvideo 
Yepzonin englanninkielinen esittelyvideo

Mini GPS on pienikokoinen, roiskevesitiivis paikannuslaite, jossa on hälytyspainike ja kaksisuuntainen puheyhteys.

Mini GPS-laite. Kuva: DementiaOnlineShop.com

Mini GPS-laite. Kuva: DementiaOnlineShop.com

Twig Com Ltd. on englanninkielisistä sivuistaan huolimatta suomalainen yritys, jolla on kännykäntyyppisiä paikannuslaitteita eri tarkoituksiin. Valikoimista löytyy pöly- ja vesitiiviitä malleja ja painikkeiden määrä vaihtelee kahdesta täyteen kännykkänäppäimistöön. Joillekin malleille on myös pöytälatausteline ja erillinen hälytysranneke. Muutamista malleista löydät suomenkielistä tietoa täältä.

Muita kännykän tyyppisiä laitteita ovat esimerkiksi Teltonika ja Loc Finder.