Liisan elämää  – Apuvälineitä ikääntyvän toimintakyvyn tueksi

Liisa on täyttänyt kesällä 83 vuotta. Hän on leski ja asuu yksin omassa kerrostaloasunnossaan. Liisa on fyysisesti melko hyväkuntoinen, mutta muistisairaus haittaa jo hieman arjen toimia. Liisa kauppareissusta kerrottiin aiemmin kolmiosaisessa jutussa Liisan kauppareissu – Apuvälineitä muistisairaan arkeen. Jatkokertomuksen jokaisen osan lopussa kerroin lyhyesti tuotteista, joista voisi olla hyötyä vastaavissa tilanteissa. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin mm. ajanhahmottamisen ja muistamisen apuvälineitä, toisessa matkapuhelinverkossa toimivia pöytäpuhelimia sekä web-kameroita ja kolmannessa paikannusta. Nyt tarkastelemme Liisan elämää uudestaan ja kerron jälleen tilanteisiin liittyvistä teknisistä ratkaisuista uudessa jatkokertomuksessa.

1. osa: Turvallisuutta yöhön ja ylösnousuun

Seniorin sängyn varusteet

Liisa liikkuu edelleen hyvin, joskin kroppa on aamulla kankea ja vuoteesta nousu voi olla hieman hankalaa. Ylösnousu on helpottunut, kun hänen matalaa sänkyään on korotettu sängyn jalkojen alle on laitetuilla korotuspaloilla. Ne on saatu käyttöön terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta. Liisa voisi hyötyä myös jonkinlaisesta tukikahvasta tai -laidasta, josta saisi apua ylösnousussa. Annukka, Liisan tytär, onkin harkinnut kokonaan uuden sängyn hankintaa Liisalle, sillä olisihan se kauniimpi ja kodikkaampi kuin erillisillä lisälaitteilla varustettu vuode.

Korotuspaloja voi ostaa omaksi apuvälinealan liikkeistä, kuten Apuväline AvuxBekvil Oy, DementiaOnlineShop, Oma Arki -verkkokauppa, Respecta Oy tai Tukimet Oy. Runkopatjasänkyihin voi myös vaihtaa korkeammat jalat, joita myyvät huonekaluliikkeet.

Sängynjalkojen korotuspalat. Kuva: DementiaOnlineShop.com

Sängynjalkojen korotuspalat. Kuva: DementiaOnlineShop.com

Sängynjalankorotukset sokkelisänkyyn. Kuva Apuväline Avux

Sängynjalankorotukset sokkelisänkyyn. Kuva: Apuväline Avux

 

Ylösnousua helpottamaan on markkinoilla myös lukuisia erilaisia nousutukia. Niitä voidaan kiinnittää sängyn rakenteisiin, laittaa osittain patjan alle tai ne voivat seistä erillään sängyn vieressä. Jotkin tuet saa käännettyä eri asentoihin: sängyn laidan mukaisesti tai kohtisuoraan sitä vasten. Kaikki tuet eivät sovi kaikkiin sänkymalleihin, joten hankittaessa on oltava selvillä sängyn rakenteet ja materiaali. Jos käyttäjä on hyvin suurikokoinen ja tarvitsee paljon tukea noustessaan, ei kannata hankkia liian kevyttä ratkaisua. Nousutukia saattaa saada käyttöön kunnan apuvälinelainaamosta ja omaksi niitä voi hankkia apuvälinealan liikkeistä, joita ovat esimerkiksi Apuväline AvuxApu-Tuote OyFinn Proto OyRespecta  Oy ja Tukimet Oy.

Nousutuki sänkyyn. Kuva: Apuväline Avux

Nousutuki sänkyyn. Kuva: Apuväline Avux

Valmiiksi korkeampia ja nousutuella tai turvalaidalla varustettuja sänkyjä löytyy eri valmistajilta sekä huonekaluliikkeistä ja esim. nettihaulla ”seniorisänky”. Sänkyihin on myös erilaisia pohjaratkaisuja, joilla voidaan mm. korottaa sängyn eri osia joko käsi- tai moottorikäyttöisesti. Sähkösäätöisen sängyn sattaa saada lainaksi myös oman kunnan apuvälinelainaamosta, joka useimmiten toimii terveyskeskuksen yhteydessä. Henkilökunta neuvoo asiakkaan oikealle taholle, mikäli sänkyjen lainaus kuuluukin erikoissairaanhoidolle.

Kaino-sänky nousutuella. Kuva: Ettonet Oy

Kaino-sänky nousutuella. Kuva: Ettonet Oy

Pienet yövalaisimet

Liisa joutuu käymään yöllä vessassa useamman kerran. Koska Annukka huolestui, että äiti saattaa kompastua pimeässä, hankki hän hämäräkytkimellä varustetun pienvalaisimen eteisen pistorasiaan. Liisa on tottunut sammuttamaan kaikki tarpeettomat valot, joten aluksi hän otti valaisimen pois pistorasiasta, kun valo illalla syttyi. Ainakin toistaiseksi valaisin on saanut olla paikallaan, kun Annukka kirjoitti sen yläpuolelle lapun, että valo on yövalo eikä sitä saa sammuttaa.

Erilaisia paristo- ja verkkovirtakäyttöisiä pienvalaisimia löytyy sekä tavarataloista, verkkokaupoista että erikoisliikkeistä. Hämäräkytkimellä toimivat lamput syttyvät, kun muun valon määrä vähenee ja ne liitetään yleensä pistorasiaan. Liiketunnistimella toimiva valaisin on päällä vain tietyn ajan, esim. yhden minuutin, kun joku käy sen tunnistusalueella. Paristokäyttöisissä valaisimissa saattaa olla sekä hämäräkytkin että liiketunnistin, jolloin valo syttyy vain, kun sitä lähestytään riittävän hämärässä. Nykyiset valaisimet ovat vähän virtaa kuluttavia LED-valaisimia, joten paristokäyttöisessäkin virtaa riittää pitkäksi aikaa, kun se ei pala jatkuvasti.

Pieniä yövalaisimia.

Valaisinta hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota valaistustehoon, sillä siinä voi olla suuria eroja. Halvimmat, parin euron valaisimet eivät välttämättä valaise kuin itsensä. Liiketunnistimilla varustetuissa valaisimissa saattaa olla mahdollista säätää valon paloaikaa, valaisimen asentoa tai liiketunnistuksen aluetta. Jos hankitaan valaisinta muistisairaalle, kannattaa tarkistaa, että mahdolliset säätökytkimet ovat piilossa kannen alla tai ne voi ainakin peittää esim. valaisimen värisellä teipillä.

Valaisimia löydät laajan valikoiman netistä hakusanoillalla yövalo tai yövalaisin. Samoilla hakusanoilla niitä voi etsiä myös suoraan esim. Airamin tai Osramin verkkosivuilta.

Yövalaisimien esittelyvideoita:
Osram Spylux
Osram Nightlux

Kotihoidon työntekijät huolehtivat kolmella päivittäisellä käynnillään, että Liisa ottaa tarvittavat lääkkeet, vitamiinit ja hivenaineet. Liisa tarvitsee iltakäynnin vain siksi, että muuten unta rauhoittava lääke saattaa jäädä ottamatta. Kotihoidolla on runsaasti töitä illalla ja kaikkien asiakkaiden luokse on vaikea ehtiä sopivaan aikaan nukkumaanmenon paikkeilla. Kunnassa harkitaankin muistuttavan lääkeannostelijan käytön kokeilua niille asiakkaille, jotka voisivat siitä hyötyä. Muistuttavista lääkeannostelijoista kertoo Jaana ensi kuussa.

Kristina