Ajatuksia hoivaroboteista

Lähes aina kun tiedotusvälineissä julkaistaan uutinen robottien käytöstä hoitotyössä, keskustellaan sen jälkeen siitä, että laite vie hoitajalta työpaikan tai hoidettavalta viimeisen kontaktin toiseen ihmiseen. Keskustelu on hyvästä ja sitä pitää käydä, jotta yhteiskunnan tasolla osataan reagoida esimerkiksi eettiseen puoleen nyt kun hoivarobotit eivät vielä ole arkea. Keskustelussa pitäisi minusta kiinnittää enemmän huomiota niihin mahdollisuuksiin, mitä robotit tarjoavat kuin uhkakuviin työpaikkojen häviämisestä tai ihmisten jäämisestä ilman kontaktia toiseen ihmiseen kun robotti tulee taloon.

Hyljerobotista humanoidiin

Hyljerobotti Paro kääntää katseen kuulemansa äänen suuntaan.

Hyljerobotti Paro kääntää katseen kuulemansa äänen suuntaan.

Hyljerobotti Paro on kehitetty Japanissa. Sen sisällä on kaksi tietokonetta ja lukuisia sensoreita, jotka reagoivat kosketukseen, ääneen ja valoon niin, että hylje ääntelee, räpyttää silmiä tai kääntää päätä. Hyljerobottia on käytetty esimerkiksi muistisairaiden ryhmäkodeissa. Kokemukset ovat olleet hyviä, hyljerobotin paijaaminen on rauhoittanut tai edesauttanut kontaktin luomista. Hyljerobotin käytössä on mukana aina hoitaja eli sillä ei ole tarkoitus korvata ihmistä. Minusta kuulostaa hyvältä, jos ihminen rauhoittuu silittämällä pehmeää robottia tai hän pystyy jollakin tavalla ilmaisemaan tunteitaan robotin välityksellä. Oulunseudun ammattikorkeakoulun toimintaterapian opiskelijoiden opinnäytetyössä selvitettiin muistisairaan ihmisen ja hyljerobotin välistä vuorovaikutusta.

Paro ja Nao

Paro ja Nao.

Nao-robotti on ranskalainen humanoidirobotti, joka ohjelmoidaan tekemään haluttuja asioita, kuten noutamaan tavaroita tai tanssimaan. Minä olen kuullut Naon lukevan uutisia päivän sanomalehdestä ja osallistunut sen pitämään jumppaan. Eivät hullumpia kokemuksia. Jos en muistaisi enää ottaa lääkkeitä tai juoda riittävän usein, niin miksi siitä ei voisi muistuttaa robotti? Luulen myös, että robottia jopa saattaisin totella. Hoitajan tai läheisen muistutussoittoon jättäisin todennäköisesti reagoimatta, sillä minuahan ei ”komenneta”. Nao-robottien tanssiesitykseen voi tutustua Aamulehden uutisesta löytyvästä videoklipistä.

Tulevaisuuden hoivarobotti on jo täällä
Helmikuussa Yle uutisoi hoivarobotista, joka tulevaisuudessa nostaa japanilaisen vanhuksen esimerkiksi vuoteesta pyörätuoliin ja takaisin. Robotti ei vielä ole markkinoilla, mutta keksijöiden usko tämän kaltaisiin hoivarobotteihin on luja.

Mitä sinä ajattelet tällaisista hoivaroboteista? Suostuisitko siihen, että robotti nostaisi sinut esimerkiksi vuoteesta pyörätuoliin, jos et itse enää pystyisi siirtymään? Minä suostuisin. Kuvitellaan, että asun kotona ja kotihoito käy nostamassa minut aamusta pyörätuoliin ja joskus iltapäivällä takaisin vuoteeseen. Tämän välin istun tuolissa, vaikka en jaksaisi. Jos minulla olisi kotona oma hoivarobotti, niin voisin ”komentaa” sen nostamaan minut vuoteesta pyörätuoliin vaikka puolen tunnin välein. Ennen kuin tällaisia hoivarobotteja tulee käyttöön arkielämään, on ratkaistavana muun muassa se, ettei robotti missään tilanteessa pudota henkilöä jota hän on nostamassa. Koska kehitystyötä tehdään koko ajan, tullaan nämä asiat ratkaisemaan ja tulevaisuudessa robotit pystyvät suoriutumaan entistä moninaisimmista tehtävistä.

Avoimin mielin
Sairaanhoitajapäivien tulevaisuusdebatissa maaliskuussa keskusteltiin robotiikan tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Menee vielä vuosia siihen kun robotit toimivat hoitotyössä itsenäisesti, mutta jo ihan pian ne ovat tehokkaita apureita. Uskon, että jos pidämme mielemme avoimena, niin hoivarobotit voivat yllättää meidät positiivisesti.

Jaana